sunnuntai, 28. joulukuu 2008

Back to palmbeach!

Salasana muistui mieliin kuin ihmeen kaupalla ja ajattelin tilittää lyhyesti edellisten kolmen kuukauden kuulumisiani. Elämässä tapahtui isoja muutoksia, muutto on onneksi takanapäin vaikka osa laatikoista odottaakin edelleen purkamistaan.

Painonhallinta löytyi "ohimennen" ja syksyn aikana kevenin monta kiloa, pari viikkoa sitten vaaka antoi 55,5 lukemat. Kaikki tämä lähes olemattomalla kuntoilulla ja melko terveellisellä ruokailulla! Huomaan että laihdun sitä helpommin mitä vähemmän ajattelen ruokaa - niinpä yritän suunnata tätä kirjoittamista enemmän sen arkielämän tilitykseen enkä niinkään ruokapäiväkirjan pitoon.

Monta blogia on kiireiden takia jäänyt lukematta täysin, toivottavasti aikaa löytyy ensi vuonna enemmän!

 

 

sunnuntai, 31. elokuu 2008

Takaisin terveiden kirjoihin

..tai no, lääkekuuri jatkuu mutta olo on jo parempi. Angiinahan sitä sitten oli, kärsin sitä kurjuutta pe-ti ennenkuin menin lääkäriin. Diagnoosi tehtiin ilman nieluviljelyä ja penisilliinikuuria olen popsinut nyt muutaman päivän. Ymmärrettävästi laitoin painonhallinnan jäihin, eli tuoremehua join juuri niin paljon kuin kurkku antoi myöten jne. Aamulla kävin ekaa kertaa vaa'alla yli viikkoon ja se näytti 59,3 - tilanne ei siis ollenkaan huono. Eilisen ruokailut nimittäin varmana tekivät tuohon plussaa - 12 rullaa sushia soijalla, muutama pala leipää jne. Vettä olen juonut aivan liian vähän joten eiköhän tästä taas muutamassa päivässä palata ruotuun!

 

perjantai, 22. elokuu 2008

Flunssaa!

Mrrh, tottakai nyt sitten piti herätä kurkkukipuun ja muutenkin ihan väsyneeseen oloon kuumeella höystettynä. Vaaka sentään oli vieläkin yhteistyökykyinen, 58,5!

Kävin eilen sillä 8+ km lenkillä ja suunnittelin kyllä muutenkin pitäväni nyt pari päivää taukoa - ainakin nyt on kunnon syy. Jos sitten sunnuntaina olo olisi jo kävelylenkin salliva.

Inhottava olla kun kurkkuun koskee ja muutenkin lihaksia särkee jne.

torstai, 21. elokuu 2008

taas tanssitaan

Mies saapui sitten eilen - huomasi jopa muutoksen ulkonäössä joten väleissä ollaan edelleenkin. Olen kyllä aiemmin sanonut että aina voi sanoa naisen laihtuneen - se kohteliaisuus ei koskaan mene korvien ohi.

Aamupaino oli 58,7 - olin ihan silmät pyöreinä! Tavoite numero 1 lähestyy! Tämä on siis syy minkä takia polkkaan ympäri taloa...

Katselin ruokapäiväkirjoja ja mikäli olen arvioinut kalorit oikein, en ole kolmeen viikkoon syönyt yhtenäkään päivänä yli peruskulutuksen! Tutiskaa ja hytkykää kilot äh vaviskaa - vielä kun voitte!!!

Edit:

Parasta näissä syömisissä ja niiden määrissä on ollut se, etten ole oikeastaan ollut nälkäinen kuin satunnaisesti, ja silloinkin on aina ollut "varaa" syödä.
Tai no, ehkä parasta on kuitenkin se, että paria kolmea iltaa lukuunottamatta en ole iltaisin mussutellut mitään ylimääräistä. Nyt aion pitää huolen siitä, että ateriavälit eivät kasva liian pitkiksi, eli yritän syödä jotakin muutaman tunnin välein, kaloreita laskien tietysti.
Tuo ruokapäiväkirja on ainoa viite siihen että "laihdutan" edelleenkään mitään ei ole pannassa. Eilen söin jopa pienen suklaan miehen "seuraksi". Ilman bulimiakohtausta. Aiemmin siis olisin voinut syödä 10 kpl niitä edes ajattelematta asiaa. Automaattiruokinnalla. :-(

Edit2: "You look great, have you lost weight?"
Ulkomaalainen työkaveri (nainen vieläpä)  kysyi käytävällä vastaantullessaan olenko laihtunut. Minä tietysti viattomana vastasin "kuka? minäkö? ehen, en ainakaan tarkoituksella". Ja naama loisti kuin naantalin aurinko... Mietin jälkeenpäin minkä takia suomalaiset harvoin kehuvat toistensa ulkonäköä, tai ainakin omassa tuttavapiirissä tuo on aika harvinaista. Kaverit tietysti ovat asia erikseen. Miksi "vau, näytät upealta"  kuulostaa teennäiseltä mutta "wow, you look great" on luonteva korvaan? Tiedän että nuo kommentit ovat sitä small talkia / tapoja tervehtiä mutta s i l t i: miksei Suomessa tervehditä samalla kohteliaisuuksia (vaikka vaan tavanvuoksi) sanoen? Sanonko itse että työkaverini näyttävät upeilta/hyvinvoivilta/pirteiltä? No en tosiaan. Pitäisikö sanoa? Ehkä. Aion kokeilla sopivan tilaisuuden tullen.  Muutamalla ystävällisellä sanalla saattaa otolliseen maaperään saada aikaan leveän hymyn, kohentuneen ryhdin ja hyvän mielen.

keskiviikko, 20. elokuu 2008

Kolme viikkoa takana

Tänään tuli kolme viikkoa täyteen tätä uutta elämää. Vaaka näytti tasan 59 eli 2,1 kiloa on tultu alaspäin - puoli kiloa vielä, niin BMI on pienentynyt yhdellä.

Eilen oli ekaa kertaa illalla mässyfiilis - teki mieli syödä "jotakin" ja en pystynyt keskittymään yhtään  "hoikkana on kivempi olla" -ajatuksiin millä yleensä suggestoin itseni takaisin kuriin ja järjestykseen.  Syykin oli sitten ihan silmillä nähtävissä ruokapäiväkirjasta - proteiinit jääneet turhan vähiin viimepäivien aikana. Kävin iltapäivällä sen 8-9 km lenkin mikä paransi vähän eilistä fiilistä mutta silti olo oli jotenkin tukkoinen ja lässähtänyt koko päivän. Aamulla astuin silmät kiinni vaa'alle sillä fiilis ei todellakaan ollut hoikka ja timmi - ihmettelen edelleenkin tuota laskua. Erinomainen saavutus oli kuitenkin että en mässäillyt kaappiin Miestä varten hankituilla karkeilla & suolakekseillä - söin ainoastaan oman vähäsokerisen välipalapatukan, leivän, vähän kaalikeittoa ja siinä se olikin. Huonoa tietysti että söin näitä klo 22 jälkeen illalla, eli täyyysin turhaa.

Siivosin eilen koko huushollin (imurointi + lattioiden pesu), pesin pyykkiä & hiukset, laulatin epilaattoria (kainalot vaativat vähän kivunsietokykyä!) kuorin ihon, laitoin muutaman desin erilaisia vartalo-, käsi-, jalka-  ja kasvovoiteita joten nyt on koti ja Lady valmiina Miehen kotiintuloon :-)

Tässä on vaan nyt vaarana se että suunnittelen turhan tarkasti etukäteen miehen täydellisen yllättyneet "ooh - näytät uskomattoman hoikalta ja hyvältä" repliikit ja sitten kun sieltä tuleekin se perinteinen "onpa väsynyt olo, kiva päästä kotiin, onko jotakin syötävää" niin olen ihan myrkynsyönyt :-D Näin on nimittäin käynyt "pari kertaa" aiemmin. Pitäis varmaan joskus lähettää sille etukäteen ne vuorosanat ;-)

Tuossa viime viikolla listasin kaikkia hyviä juttuja mitä olen saanut aikaan, yksi jäi listalta: television katselu on vähentynyt radikaalisti! Nyt katson tarjonnasta riippuen ehkä 2-3 tuntia viikossa (+ satunnaiset leffat) Vielä kun saisin vähennettyä netissä roikkumista niin hyvä olisi! Siinä siis tavoitetta seuraaville viikoille!

Neljänteen viikkoon siis aurinkoisissa tunnelmissa!