Vaaka näytti samaa kuin eilenkin, 59,5 mikä on erittäin hyvin ottaen huomioon että kuukautiset ovat alkamassa. Se selittää myös sen minkä takia eilen illalla ekaa kertaa näiden parin viikon aikana teki oikeasti mieli syödä makeaa. Onneksi olen ollut yksin kotona eikä kaapeista löydy muuta kuin nektariineja :-D Eilen siis söin illalla vähän raejuustoa puolukkahillolla, yhden nektariinin ja puolikkaan biscotin. Sen lisäksi kävin lepopäivästä huolimatta salilla hiihtelemässä crosstrainerilla parinsadan kcal:n edestä.

Aamulla kun kävin suihkussa ja katsoin itseäni peilistä, löysin (tietysti :-) korjattavaa mutta pääasiassa olin ihan tyytyväinen jo nyt silmillä nähtäviin muutoksiin. Se ajatus että teen jotakin hyvää oman ainokaisen vartaloni eteen, saa jo paremmalle päälle. Lisäksi yritän välttää viimeiseen asti negatiivista "v**, p**, s**, mä olen kamala" ajattelua, se ei nyt muutenkaan ole oma tyyli ja ajattelen että oma vartalo pitäisi kuitenkin nähdä "yhteistyökumppanina" eikä vastustajana. Sen takia nämä kirjoituksetkin ovat suurimmaksi osaksi aika positiivissävytteisiä vaikka ehkä grammamääräisesti "ei olisi syytä".

Ensi viikolla Mies tulee kotiin työmatkalta ja nähdään pitkästä aikaa. Sitten nähdään huomaako se mitään muutosta :-)  Se on ensimmäinen mun kumppaneista joka tietää mun syömishäiriöistä ja kenelle voin suoraan sanoa jos on ollut "bulimiailta" - ja jos se näkee että mulla menee "aivot pois päältä" ja alan ahmimaan, se myös sanoo siitä. Julmaa mutta toimivaa ;-) Haluaisin vain niin kovasti päästä näiden syömisten kanssa tasapainoon niin ettei niitä tarvitsisi ajatella koko aikaa vaan aikaa ja energiaa jäisi muuhunkin. Ja että Mies olisi enemmänkin rakastaja kuin terapeutti :-) Ei vaan, harvoin sen on onneksi näihin tarvinnut puuttua, ahmin yleensä salaa enkä silloin kun se on kotona. Eikä niitä ahmimiskohtauksiakaan ole ollut usein enää parin viime vuoden aikana. Suurin syy mun lihomiseen on vain ollut liian suuret annoskoot ja ruokaa liian usein. Nyt kun pidän ruokapäiväkirjaa, huomaan miten vähällä tulen ihan hyvin toimeen ja jaksan jopa urheilla. Nykyisin mun päiväni menee suurinpiirtein näin:

aamulla yksi täysjyväviipale leipää, sen kanssa raejuustoa ja kinkkuviipale tms. paprikaa/kurkkua/tomaattia. Lisäksi pari lasia vettä ja kahvia, ehkä desi appelsiinimehua vedellä jatkettuna.

Lounaaksi yleensä joku valmisateria jossa energiaa n. 250-300 kcal

Iltapäivällä kahvin kanssa biscotti ~100 kcal

Töistä tullessa, jos on liikuntapäivä: nektariini tai muu hedelmä ja  leipäviipale. Vaikka pitäisi välttää hiilihydraattien syöntiä mikäli mielii polttaa rasvaa, on silti parempi tankata niitä HH jotta jaksaa ylipäänsä lähteä sinne lenkille. Mulla on kuitenkin aina yli tunnin lenkkejä, joten kyllä niillä ne tankkaukset ehtivät kuluakin.

Illalla ehkä vähän raejuustoa ja leipäviipale. Eli energiaa tulee vähän päivästä riippuen 900-1200 kcal mikä nyt ei ole paljoa, mutta toisaalta mulla on erittäin kevyt istumatyö ja työmatkat ajan autolla jne.

Nuo biscotit nyt ovat "turhaa" energiaa, mutta päätin jo aloittaessani että tällä "kuurilla" pitää pystyä olemaan ilman että laskee päiviä johonkin tiettyyn lopetuspäivään. Eli nyt on todellakin tarkoitus muuttaa elintapoja ihan pysyvästi. Samoin opetella nauttimaan makeasta 1)pieninä annoksina 2)syyllisyyttä tuntematta. Eli tiedän että tulevaisuudessakin haluan syödä makeaa joten en sitä nytkään kiellä itseltäni. Ainakaan niin kauan kuin vaa'an lukema menee alaspäin...