Viikonloppu alkoi loistavasti - kävin eilen illalla sen 8-9 km lenkin ja eilen mun hölkkä/juoksu lisättynä satunnaisella kävelyllä sujui mainiosti! Kunto on selvästi nousussa!!!

Aamulla paino oli edelleen sen 59,5 mutta uskon sen taas menevän alaspäin, syömiset ja liikkumiset ovat pysyneet hyvin hanskassa. Aamulla herättyäni menin kotona sellaisen ison kokovartalopeilin ohitse ja näin kuvani jotenkin "erilaisena", varmaan sen takia kun silmät olivat vielä puoliunessa. Jokatapauksessa tilanne ei todellakaan ole huono, jos vedän vatsan sisään (huijausta, tiedän, tiedän) niin saan vatsan taas "lommolle" rintalastan alapuolelta. Tämä ei ole ollut mahdollista en muista koska viimeksi! Siis edelleen mulla on ne rasvaiset pyöräilyshortsit jalassa, joista pyrin eroon, mutta olen varma että onnistun tässä! Niin hyvin tämä on nyt sujunut ja alkuhan on tunnetusti sitä vaikeinta. Otin aamulla myös rasvaprosenttilukemat ja ne olivat 19,9%! En luota tuohon missään nimessä edes 70% mutta ainakin se suunta on alaspäin!

Nyt pitäisi alkaa treenaamaan vatsalihaksia ja lihaskuntoa - tuo on mulle paljon suurempi kynnys kuin juokseminen. Vaan ei sitä timmiä vatsaa muuten tule :-) Mistä päästäänkin oikeastaan ekaa kertaa mun kolmenkympinkriisiin: silloin kun olin sen 47 kg ja mun rasvaprosentti oli sopiva, samoin vatsalihakset hyvät, mietin napakorun ottamista. Ajattelin sen motivaattorina, pitämään huolta että maha ei pääse löystymään niin helposti. No, koru jäi ottamatta ja kaikkihan me tiedämme mitä kävi mun mahalle... Nyt mietin että kehtaiskohan sitä ottaa tämän projektin jälkeen... Toisaalta, en nyt ole ihan ikäloppu ;-) ja siksitoiseksi, napakoru on suhtkoht helppo ottaa pois väliaikaisesti jos tarvitsee.  Mies oli jossakin vaiheessa sitä mieltä että ottaisin (ilman siis mitään laihista) sellaisen kylkitatuoinnin mutta siihen oli kyllä mulla tosi monta vastalausetta :-D
(siis se löysä maha yääks; kipu  ja kuinka näkyvä se lopulta on...)

Mutta siis, kyllä varmaan jotakin pitää tehdä kunhan mitat ovat taas kohdallaan...

Pitää kai paljastaa tässä vaiheessa mun paras motivaatiovaate: Kappahlilta ostetut "vanha roosa" -sävyiset vakosamettihousut, kokoa 32! Ei saa nauraa!!!  Ostin ne yhdellä työmatkalla ja muistan miten peilasin niitä sovituskopissa ja ne olivat takareisistä v ä l j ä t! Ne ovat siis vähän joustavaa kangasta ja tällä hetkellä ne kyllä menevät päälle ja jopa nappi kiinni, mutta väljyyttä ei löydy muualta kuin polvista alaspäin, hehheh!

Mutta mutta, ennenkuin vuosi vaihtuu, toivon että ne ovat kivan näköiset mun päälläni!